Kategoria: Yleinen

Kohti korkeuksia-tiimissä työskentelivät Oulun Tervaporvarit, ONKK sekä Liminganlahden, Meri-Lapin, Rovaniemen ja Kuusamon Nuorkauppakamarit. Minna kertoo, että talkoolaisena kokouksessa hän pääsi työskentelemään kokoustoimistossa, koulutustilavastaavana sekä tekemään valmisteluja lauantain iltagaalaa varten, jossa hän toimi myös pöytäänohjaajana. ”Talkoolaisena parasta oli ehdottomasti eri kamareiden tekijöihin tutustuminen käytännön hommien lomassa. Vaikka hommia riitti, pääsin silti osallistumaan kahteen itselleni tärkeään koulutukseen, ehdin kuunnella yhden loistavan debatin ja sain todistaa uusien tekijöiden virkaan nimittämistä.” Vaikka lauantaiyön huumat veivätkin luonnollisesti jatkoilla pikkutunneille asti, herätti aamulla kello kiltisti herkulliselle hotellin aamupalalle ja loistaville jci-keskusteluille. Tällä kertaa Minna tunsi todella saaneensa koulutusviikonlopusta irti paljon enemmän kuin vain pintaraapaisun. Hän kannustaakin rohkeasti lähtemään mukaan alueen ja kansallisiin tapahtumiin ja jos vain mahdollista osallistumaan niiden järjestelyihin! ”Tämä harrastus antaa niin paljon kuin sille antautuu!”

IND Minna Ihanus

Kohti korkeuksia tapahtuman yksi talkoolaisista ja Meri-Lapin nuorkauppakamarin hallituksen jäsen.

Koejäsen Minna Kurttio kertoo kokemuksistaan ensikertalaisena ”Muutama viikko koejäsenenä ja heti pääsin osallistumaan megaluokan tapahtumaan. Kohti Korkeuksia -viikonlopun aikana sain hyvän yleiskäsityksen kamarin toiminnasta, tutustuin kymmeniin uusiin ihmisiin ja mikä tärkeintä, tunsin sopivani porukkaan hyvin. Minut otettiin todella lämpimästi vastaan joka tilanteessa”. Minnasta on hienoa, miten tällaisiin tilaisuuksiin panostetaan ja odottaa jo uusia kokemuksia ja ensi kesän Eurooppa-kokousta. 

Koejäsen Minna Kurttio

Ensimmäistä kertaa JiiCeenä.

Hyppäsin tapani mukaan tuntemattomaan jälleen kerran ja kyllä kannatti. Tuoreena koejäsenenä päätin ryhtyä tuumasta toimeen ja Kesähiihtojen projektiryhmässä oltiin. Ei mitään hajua miten tapahtuma viime vuonna meni ja mitä muuta mielenkiintoinen tapahtuma pitääkään sisällään, siis muuta kuin hiihtoa kesällä.

Minun pääjuttuna oli järjestää tapahtumapaikalla Vuoden Positiivisen Lounaislappilaisen -äänestys sekä jutut lehteen. Rohkeasti soitin lehteen tietämättä vielä mitä siellä ajattelin puhua. Vähän tutkimusmatkailua kesähiihtojen naamakirjassa ja hälytys tämän vuoden Pressalle Liisalle. Tuli hyvä juttu ja positiivista mainosta samalla Nuorkauppakamarille.

Ennen hiihtoja palaveerasimme useaan otteeseen ja jaoimme tehtäviä tulevissa hiihdoissa. Oli mainosten tekoa, jakoa, sponsoreiden hankintaa, tapahtuman juontamista, telttojen hakua, lupa-asiat kuntoon, markkinapaikkojen myyntiä, palkintojen tekoa ja tottahan toki myös palkintopallin roudaamista. Delegointi onnistui hyvässä hengessä. Itse ajelin pikku apuripoikani kanssa ympäri ämpäri Torniota viemässä mainoksia mm. kauppoihin ja urheilupaikkoihin. Liekö pojastani tuleva kamarilainen, se jää nähtäväksi. Kovasti oli mieluisaa puuhaa. Tulipa lähetettyä kutsuja myös paikallisille hiihtoseuroillekin. Yhtään joukkuetta ei ilmoittautunut, joten ensi vuonna haastan jonkun runollisemman tyypin siihen tehtävään.

Vihdoin tapahtuma-aamu koitti ja odotukset korkealla, mieli vielä korkeammalla. Olipa ylläri, että Kemin sisäsatamassa tuulee – ja kylmästi tuuleekin – aamulla klo 8. Touhua ja tohinaa ympärillä. Teltat pystyyn, kymmenet sukset näkyville esiin, aamukaffet aitassa ja homma jatkuu. Yleinen tie poikki, kajarit ja äänentoisto kehiin. Pikku palaveri vielä päivän kulusta ja juonnosta.

Mitä, sieltähän se aurinko pilkottaa ja tapahtuma alkaa. Huippua, paikalle saapuu runsain mitoin lapsiperheitä ja pikku hiihtäjiä söpöissä asuissa. Kaikille ilmoittautuneille samalla myös äänestyslipukkeet vuoden positiivisinta varten ja keräiltiinhän niitä koko porukalla yleisön joukosta. Äänestys onnistui täydellisesti ja voittaja keräsi murskavoiton äänimääristä. Ihan huikeata miten tässä jälleen kävi näin.

Hiihtäjillä oli hauskaa ja kyllä siellä nähtiin myös hikeä ja kyyneleitäkin. Sääkin muodostui lämpimäksi ja mikä parasta tänä kesänä, ei satanut ripaustakaan vettä. Aikuisten sarja oli tiukka. Aikoja otettiin useammalla kellolla, ihan varmuuden vuoksi. Mikki toimi moitteettomasti, oli markkinahumua, kasvomaalauksia, hiustaiteilua, laskuvarjohyppyjä, moottorikelkkailua vedessä ja loppuhuipennuksena vielä Arttu ja Terttu -maskottien hiihtonäytös.

Kerrassaan ainutlaatuinen mukava ja positiivinen päivä. Voittajat palkittiin ja kaikki lapset saivat palkinnon paikalliseen kahvilaan. Kaikki hiihtäjät pääsivät palautumaan juomien kera Sataman ravintolaan.

Ei muuta kuin ensi vuoden hiihtoja kohti uusin kujein!

Kirjoittaja on Meri-Lapin nuorkauppakamarin koejäsen Kirsi Mäenalanen.

Ajan kapeaa, puiden reunustamaa soratietä pitkin. Puiden lomasta pilkottaa jotain punaista. Päädyn ison, kaksikerroksisen, punaisen puutalon pihalle. Mietin, olenkohan osannut oikeaan paikkaan. Talon pihassa on niin paljon autoja, että päättelen löytäneeni nuorkauppakamarilaisten kokoontumispaikan. Meri-Lapin nuorkauppakamarin presidenttipari, Liisa ja Hannu Koivisto, ovat järjestäneet saunaillan Ylitorniolla Koivistonpään vanhalla koululla. Olen kuullut, että siellä on harvinaislaatuinen sauna. Odotan kiinnostuneena pääseväni kokeilemaan sitä.

Kun astun ovesta sisään, illan emäntä, Liisa tulee halaamaan minua ja ohjaa minut suoraan ruokapöytään. Päivälliseksi on täytettyjä bageleita. Täytevaihtoehtoja on ainakin viisi, mitä nyt ensihätään ehdin laskemaan. Mansikkakakkuakin on tarjolla. Näissä illanistujaisissa ei ainakaan nälkää tarvitse nähdä. Syötyäni kiertelen ympäri koulua. Se on uskomattoman idyllinen. Kamiinoita on lähes joka huoneessa. Seinät ovat paksua hirttä. Osalla huoneista on nimetkin. Opettajan kammarissa voisin itsekin asua. Kuvittelen, kuinka aikoinaan siellä on nuori opettajatar tarkistanut oppilaidensa kokeita. Koulu on kuulemma myytävänäkin. Kun kuulen sen, alan heti toivoa lottovoittoa.

Ohjelmassa ennen saunomista on Minna Ihanuksen vetämä bootcamp. Bootcampin johtajana häntä kutsutaan Rouva JCI:ksi. Bootcamp koostuu leikkimielisistä kisoista, jotka kisataan kahtena joukkueena. Kisan voittamisen lisäksi pisteitä saa tyylistä, hyvästä asenteesta ja Rouva JCI:n imartelusta. Itse pidin erityisesti tandemhiihdosta ja imartelusta.

Olen päättänyt hypätä pöydälle seuraavaan hallitukseen LIO:n eli tiedottajan rooliin. Minua vähän jännittää, koska en ole ennen pöydälle hyppäämistä edes nähnyt. Onneksi pöytä näyttää kuitenkin tukevalta eikä todennäköisesti tule romahtamaan. Sopiva tilaisuus pöydälle hyppäämiseen tarjoutui alkumaljojen oton yhteydessä. Sainkin pöydällehyppäämisen myötä heti harjoitustehtävän nykyiseltä tiedottajalta, kun hän pyysi kirjoittamaan tämän jutun.

Johanna Kristo hyppäsi pöydälle tulevan hallituksen LIOksi Pressan saunassa 18.7.2015

Vihdoin pääsin kokeilemaan harvinaiseksi kehuttua saunaa. Sitä oli kuulemma lämmitetty kuusi tuntia. Kiuas itsessään oli reilun pari metriä pitkä putki, olisiko ollut metrin halkaisijaltaan. Kiukaan yläosassa oli pieni reikä, johon löylyvettä heitettiin. Minä huononäköisenä onnistuin enimmäkseen heittelemään löylyvettä seinään, mutta onneksi oli tarkkanäköisempiä saunakavereita mukana. Löylyt olivat mahtavan pehmeät ja juuri sopivan kuumat. Saunaa ei suotta kehuttu illan kohokohdaksi.

Tämän jutun myötä haluan lähettää suurkiitokset kesän mahtavimmasta lauantai-illasta presidenttipari Koivistolle. Enkä tarkoita Maunoa ja Tellervoa.

Kirjoittaja

Kosejäsen Johanna Kristo

Tuon päivän aamuna en vielä ihan tarkalleen ottaen tiennyt mistä on kyse kun olen (koe)jäsenenä nuorkauppakamarissa. Olin kyllä ollut jo yhdessä tapahtumassa, jossa grillailimme ja jopa kisailimme siitä että mikä joukkue grillaa parhaat eväät samoista raaka-aineista. Tämä kaikki hyvässä hengessä, kuten nuorkauppakamariin kuuluukin. Siitä aiheesta ei sen enempää.

Aamu lähti käyntiin omalla rauhallisella rytmillä kahvin ja parin paistetun kanamunan kera – paikallisia munia muuten. Starttasin auton aluksi kohti Mustajärveä hakemaan Liisa Koivistoa. Edessämme oli muutama pysäkki ennen kuin pääsisimme paikan päälle Kemiin.

Kemissä menimme Pursiseuran ravintolaan kahville. Siellä tapasimme Johanna Lundánin. Itseäni hieman tilanne tietenkin jännitti aluksi, mutta tunnelma rauhoittui kun saimme eteemme kupilliset kahvia ja palaset todella hyvää piirakkaa.

Tarkoituksena oli siis esitellä Johannalle Meri-Lapin Nuorkauppakamarin Kesähiihdon MM-kisoja jotka tulevat olemaan jo kolmannet kisat. Mikä on aivan mahtava saavutus. Ideana oli, että saisimme otettua Johannasta promo-kuvia tapahtumaa varten ja Liisa suorittaisi haastattelun. Johannalle iso kiitos siitä, että näytti esimerkkiä kuinka asioihin heittäydytään ottamalla haasteen vastaan. Liisa halusi myös, että tekisimme promo-kuvat ihan oikeassa kesähiihto-ympäristössä, oikeilla välineillä ja asiaankuuluvalla dopingilla. Rekvisiittana meillä oli näöstä päätellen todella vanhat puusukset sekä sauvat. Hommasimme myös ihka aitoa tervaa ja merisuolaa. Alunperin oli tarkoitus tervata sukset, mutta sehän sitten meillä unohtui siinä tohinassa. Dopingit sentään muistimme ottaa. Johanna muistuttikin naureskellen muutamaan otteeseen päivän kuluessa kuinka hän ei ole koskaan maistanut mitään niin ikävän makuista kuin raaka terva shottilasista valutettuna. Kyllähän me kaikki tiedämme miltä terva maistuu, mutta maistakaapa itse niin tiedätte mitä Johanna tarkoittaa. Itsekin voin tuohon yhtyä, koska eipä se mitään herkkua ollut, maistui  meinaan melko pitkään suussa. Onneksi sitten suorituksen jälkeen Johanna sai poksauttaa voittoshamppanjan ja sai hieman mukavamman maun suuhun. Menimme vielä takaisin ravintolaan nauttimaan kupilliset kahvia ja katselemaan minkälaisia kuvia saimme aikaan.

Tästä jatkoimme autolla matkaa kohti Torniota. Siellä saisimme kuulla Johanna kansallisen presidenttimme puhetta. Meillä oli hieman ylimääräistä aikaa ennen kuin keräännyimme Ravintola Umpitunneliin, joten kävimme näyttämässä hieman nähtävyyksiä Haaparannassa sekä Torniossa. Presidenttimme siis pääsi ulkomaanreissulle, mitä hän ei välttämättä osannut odottaa.

Sen jälkeen menimme Umpitunneliin josta meille oli varattu mukavat tilat ja nautimme hyvät ruoat. Tähän väliin erityiskiitokset sekä Kemin Pursiseuran ravintolaan että Umpitunneliin. Molemmissa asianmukaista palvelua ja todella hyvät eväät. Suosittelen.

Tänne kerääntyi hieman enemmän porukkaa, kaikkihan eivät tietenkään päässeet Kemiin, koska tapahtuma oli päiväsaikaan, jolloin suurimmalla osalla työt rajoitti. Oli mukava tutustua myös muihin ihmisiin. Mukavia kaikki.

Kun olimme syöneet ja vaihtaneet kuulumiset niin itse illan päätähti pääsi ääneen. Täytyy kyllä sanoa, että oli todella hyvä puhe Johannalta. Kaikki kysymykset mitä ilmoille heitettiin Johanna todella rautaisella ammattitaidolla antoi tarkat ja ytimekkäät vastaukset. Viimeistään nyt huomasin, että kyllä oli hyvä päätös liittyä Meri-Lapin Nuorkauppakamariin. En millään malta odottaa, että pääsen osallistumaan seuraavaan tapaamiseen taikka projektiin. Tervetuloa kaikki tutustumaan toimintaamme.

Itse olen näillä näppäimillä perustamassa omaa liikettä Tornioon. Toivon, että saan yhteistyökumppaneita nuorkauppakamarin suunnalta ja voin omalla henkilökohtaisella toiminnalla sekä liikkeen puolesta auttaa Meri-Lapin seutua kehittymään sekä Suomen mukavimmaksi asuinpaikaksi että näyttämään kaikille mitä on asua ja työskennellä ’Lapin porteilla’.

Kun heinäkuun puolivälin tienoilla perustan Mustekolmio-ketjun liikkeen Tornioon ja teillä on tarvetta tulostimiinne saada mustetta, toivotan teidät suurella sydämellä sekä positiivisella asenteella tervetulleiksi tutustumaan liikkeeseeni.

Jännittää edelleen todella paljon tämä liikkeen perustaminen. Tuntemattomia polkuja tässä astelen ja tämä on ollut pitkä tie, mutta päivääkään en silti vaihtaisi pois. Sanonkin kaikille, jotka harkitsevat oman yrityksen perustamista, että rohkeasti vain!

 

Tarjolla vaalihumua, historian havinaa ja koulutuksia ripauksella Lapin eksotiikkaa.

Suomen Nuorkauppakamareiden Vaalikokous 2015 vietetään Levillä 9.-10.10.2015. Meri-Lapin Nuorkauppakamari on mukana järjestämässä kokousta yhdessä Oulun, Oulun Terwaporvarien, Liminganlahden, Kuusamon ja Rovaniemen Nuorkauppakamareiden kanssa. Kokouksen teeman mukaisesti osallistujat viedään paitsi maantieteellisesti, myös uuden oppimisen myötä kohti korkeuksia.

Vuosi 2015 on SNKK:n strategian mukaisesti yhteiskuntavastuun ja vastuullisuuden vuosi. Kohti korkeuksia – kokousorganisaatio on tarttunut haasteeseen ja toimii mallina siitä, kuinka pienetkin kamarit voivat yhdessä toimimalla saada aikaan jotain suurta ja hienoa, kuten vaikkapa Suomen pohjoisimman kansallisen tapahtuman.  Haluamme näyttää, kuinka kuuden kamarin yhteisprojekti maantieteellisistä etäisyyksistä huolimatta voi onnistua, kun kaikilla on aito tahto ja halu tehdä yhdessä jotakin merkityksellistä. Tämä projekti jättää jäljen varmasti jokaiseen projektissa mukana olevaan kuin myös tapahtumaan osallistuvaan.

Vuosi 2015 on JCI:n 100-vuotisjuhlavuosi. Tämä näkyy myös Levillä. Kirjoitamme järjestön Suomen toiminnan historiaa järjestämällä samassa kokouksessa niin alueiden vaalikokoukset kuin myös kansallisen vaalikokouksen. Luvassa on vaalihumun lisäksi huikeita keynoteja ja koulutuksia, mm. myynnin, johtamisen ja kouluttamisen saralta, huikea debatin kansallinen finaali ja runsaasti elämyksellistä oheisohjelmaa. Koko viikonlopun kruunaa upea iltagaala Hullu Poro Arenalla.

Kokouspaketin hinta on alkaen 230€. Kokouspaketti sisältää osallistumisoikeuden viikonlopun ohjelmaan, majoituksen (pe-su) aamupaloineen, tulojuhlan, gaalaillallisen, lauantain lounaan ja iltapäiväkahvit. Rekisteröityminen tapahtuu osoitteessa www.vaalikokous.fi.

Voit seurata vaalikokouksen uutisia twitteristä, facebookista ja kokouksen kotisivulta.

Onko sinulla ehdotusta vuoden Tuottavaksi Ideaksi?

Tuottava Idea -kilpailun tavoitteena on jälleen löytää ja nostaa esille suomalaisia menestystarinoita, jotka palkitaan loppuvuodesta 2015 juhlavasti Kauppakamariforumissa.
Kilpailun juuret ovat Turun Nuorkauppakamarissa, joka järjesti kilpailun alueellisesti Varsinaissuomessa vuonna 1977. Tavoitteena alusta saakka on ollut edistää yrittäjyyden arvostusta ja osoittaa mikä osuus ja merkitys innovaatioilla on talouselämämme terveessä kasvussa sekä elintasomme positiivisessa kehityksessä. Kilpailun alkuperäinen tavoite on vähintään yhtä ajankohtainen nyt kuin vuonna 1977.

Tuottava Idea on kamaritoiminnan perinteikäs kilpailu, joka tuo mielestäni tiivistettynä JC-toiminnan idean esille: uusien ideoiden ja innovatiivisten yritysten ja liiketoiminnan esilletuominen.

Mikä oli parasta? Tutustua upeisiin ideoihin, joita suomalaiset yritykset kehittävät. Suomi on pullollaan upeita ideoita ja oli hienoa päästä niiden syntyperään kiinni.

Mikä oli vaikeinta/raskainta/työläintä? Alue D on laaja ja vaatii vaivannäköä kontaktoida kaikki kamarit alueelta. Toisaalta kontaktoinnissa sai samalla kuulla kunkin kamarin kuulumisia, joten soittelu ei ollut turhaa.

Mitä olet saanut projektilta? Itseluottamusta lisää, rohkeutta ottaa yhteyttä, tutustua uusiin yrityksiin ja kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta muiden TI-projektipäälliköiden kanssa.

Mitä projekti vaati, esim. kuinka monta tuntia elämästä olet uhrannut projektiin jne? Ennen kilpailuajan päättymistä soittokierrokset kamareihin veivät pari iltaa. Skype-palaverit projektiryhmän kanssa vei pari tuntia kerran kuussa, ne olivatkin todella hyödyllisiä, kun kuuli muiden alueiden kokemuksia. Lappeenrannan kansallisessa kokouksessa toimin ständillä päivän. Tuomareihin kontaktointi vei illan verran aikaa. Kilpailuehdokkaisiin ja hakemuksiin tutustumiseen meni kolmisen iltaa, Varsinaiseen tuomarointiin meni puoli päivää ja palkintotilaisuuteen pari tuntia.

Suosittelisitko vastaavaa vastuutehtävää muille? Perustelut. Ehdottomasti suosittelen, sillä tehtävässä pääsee lähelle yrityksiä ja saa kuulla huikeita ideoiden syntytarinoita.